Uusivuosi uudet kujeet

Vuosi meni toiminnan täytteisesti, tytär aloitti uuden harrastuksen, auto hajosi ja itse keskityin pääosin opiskeluun. 

Palataanpa hieman ajassa taakse päin kun kesäinen viikonloppu aamu alkoi auringon paisteessa. Emäntä teki lähtöä kisareissulle noin 500 kilometrin päähän nuorten yleisurheilun SM-kisoihin. Emännän ja vanhimman lapsen kilpailu reissu loppui lyhyeen, kun auto hajosi noin 300 kilometrin päähän. Alkuun annoin etätukea videopuhelun välityksellä ja he pääsivät jatkamaan matkaa, kunnes auto hajosi lopullisesti. Siitä sitten hinurin kyydillä lähimmälle huoltoasemalle, josta emännän sisko noukki heidät kyytiin ja matka kohti kisapaikkaa jatkui.

Yllätysreissu 

Seuraavana päivänä oli itsellä tiedossa yllätysreissu, eli auton hakeminen tallille tutkittavaksi. Aluksi mietimme isäukon kanssa, että vuokraammeko trailerin ja vetäisimme auton sen kyydissä pois, mutta koska sysleri painoi liikaa pakettiauton vedettäväksi, päätimme, että ajan auton takaisin kotiin. Emännän kanssa puhelimessa keskustellessa oli selvinnyt, että syslerin lämmöt nousee ylärajaan ja paisuntasäiliö täyttyy ääriään myöten täyteen. Päättelimme, että autosta on hajonnut joko vesipumppu tai venttiilikansi vuotaa painetta vesitilaan.

Päästyämme huoltoasemalle, jonne sysleri oli hinurilla viety, tutkimme tovin syslerin moottoria ja autoimme samalla paria henkilöä saamaan heidän hajonneen autonsa kuorma-auton lavalle.

Tutkimusten jälkeen päätimme lähteä ajamaan kohti kotia, minä edellä syslerillä ja isäukko pakettiautolla perässä, mahdollisten pysähdysten takia. Pysähdyksiä matkalla sitten riittikin, sillä sysleri keitti jäähdytysnesteen noin 50-90 kilometrin välein ja vettä satoi kaatamalla tietysti koko matkan. Litimärkänä siirrettiin paisuntasäiliöstä vettä takaisin moottorin vesitilaan tien sivussa pitkin matkaa, jota tehtiin noin kuusi tuntia. Olimme tallilla vasta puolenyön jälkeen.

Tämän retken jälkeen totesin, että en enää rupea kyseistä autoa kunnostamaan, vaan olisi aika etsiä uusi menopeli perheelle. Joten amerikkalainen auto vaihtui Ranskan ihmeeseen. Minulla ei ole ollut ennen ranskalaista autoa, joten hieman jännitti merkkivalinta, varsinkin niistä kuultujen huhujen perusteella.

Ekaluokkalaiset

Keväällä tytär aloitti ensimmäisen luokan koulutaipaleella, joten olimme molemmat hetken ekaluokkalaisia. Tosin tyttären ensimmäinen koulupäivä jännitti minua enemmän kuin oman opiskeluni aloittaminen. Tytärtä tosin mietitytti hieman miksi minä siirryn toiselle luokalle ja hänellä on vielä yksi lukukausi ensimmäisellä luokalla jäljellä ja miten niin minä olen aloittanut koulun tammikuussa, koska koulut alkavat syksyllä.

Ninjailua

Tytär on puhunut pitkään haluavansa ninja kouluun. Tästä ukille mainittaessa, ilmoitti hän, että vie tyttären aikidoon kunhan korona rajoitukset helpottavat. Tytär pääsikin kesän jälkeen aloittamaan aikidon. Tyttärellä oli ennen joulua ensimmäinen graduointi eli vyökoe ja hän sai ensimmäisen keltaisen natsan.

Olen myös itse aloittanut aikidon saman ikäisenä ja jopa samalla dojolla, tosin lopetin aikidon harrastamisen jo juniorina. Koska aikido oli jälleen perhepiirissä kovassa suosiossa ja olin miettinyt, että olisi hyvä itsekin harrastaa jotain liikuntaa, päätin palata tatamille kellastuneessa karatepuvussani. Se tuo myös hyvää vaihtelua opiskeluun, mutta nähtäväksi jää miten uudet korona variantit rajoittavat harrastuksia tänä vuonna.

Pieni lainaus aikidoliiton sivulta:

Aikidossa harjoitellaan taistelutaitoa, jonka avulla voi torjua hyökkäyksen vahingoittamatta hyökkääjää pysyvästi. Ajatus perustuu vastustajan voiman hyväksikäyttöön, tasapainon horjuttamiseen ja pyöreään, spiraalinomaiseen liikkeeseen. (aikidoliitto.fi)

Arkiset seikkailut löytyvät myös Facebookista.

Sivusta tykkäämällä saat uusimmat turinat etusivullesi, linkki sivulle:

Arkiset seikkailut Facebookissa

Arkiset seikkailut Instagramissa: @arkisetseikkailut